Sivut

31. tammikuuta 2014

Kasvukauden alku(ko?)

Aurinko näkyy herättelevän sisällä talvehtivia ruukkuyrttejä talvilevostaan. Tehokkaasta kasvusta tuskin voi puhua, mutta selvä merkki valon lisääntymisestä ja kevään lähestymisestä.
























Kuvassa oleva yrtti on rosmariini, se ei kestä ulkona Suomen talvea. Meillä se talvehtii hyvin viileässä yläkerrassa n. 12 asteen lämpötilassa. Keväällä otamme talvehtineista kasveista pistokkaita jotka kasvatetaan tuotantokasveiksi. Rosmariinin lisääminen siemenistä on hidasta joten kokeilemme olisiko pistokaslisäys parempi keino. Viime keväänä pistokaslisäys onnistui hyvin.  

Rosmariini on voimakasarominen yrtti. Se sopii erinomaisesti vahvan makuisten lihojen kuten lampaan maustamiseen, siihen sitä voi käyttää runsaasti. Miedompiin lihoihin kuten sianlihaan tai siipikarjalle se on mielestämme hieman liian vahvaa, ainakin yksikseen käytettynä. Kalaankin sitä kannattaa kokeilla varovasti,mutta yksi parhaista käyttökohteista ovat uuniperunat.


Rosmariini on myös mielenkiintoinen huonekasvi joka saattaa kukkiakin. Tämä kuva kukkivasta rosmariinista on parin vuoden takaa. Käyttöä huonekasvina tosin rajoittaa sen tarvitsema viileä talvikausi, ei tosin olla kokeiltu miten se selviytyisi talvesta normaalissa huoneenlämmössä. Kesällä se viihtyy hyvin ulkona nauttimassa auringosta ja kesän lämmöstä.

 

22. tammikuuta 2014

Tammikuun kokeiluja

Tammikuu on tuotekehittelyn aikaa. Tällä kertaa vuorossa oli tällainen herkullinen keitos.

















Hieman taustaa... Joskus mietittiin, että mitähän ne virpomisvitsoihin käytettävät värjätyt höyhenet mahtavat olla? Näyttävät ihan kalkkunan höyheniltä ja niitähän ne ovatkin. Hyvä juttu että joulukalkkunoiden höyhenet tulevat hyötykäyttöön. Meidän käyttämät höyhenet tulevat mummolasta... siis onnellisten kalkkunoiden lähihöyheniä.

Lopputulos näyttää ehkä jo mukavammalta kuin valmistusprosessin aikainen kuva.

 





17. tammikuuta 2014

Säilöttyä aurinkoa

Vaihtelevan alkutalven ja lauhan joulunajan jälkeen säät ovat nyt vaikiintuneet kunnolliseksi talvisääksi. Metsä on luminen ja mittari hätyyttelee välillä jo -30 asteen lukemia. Aurinkokin on paistanut, mutta lämmittää se ei vielä jaksa. Nytpä onkin hyvä ottaa lämmityksessä toden teolla käyttöön kiinteään muotoon säilötty auringon energia ja kesän lämpö. Sitähän on tietenkin halot tuolla halkoliiterissä. Puussa on säilöttynä kesän auringonpaisteet, jotka puu on yhteyttäessään itseensä sitonut. Liiterissä käydessä muuten näkee joskus vilahduksen jostain pienestä, liekkö liiterin tonttu tai sitten vain hiiri ...


15. tammikuuta 2014

Pikku hiljaa kohti unelmaa

 Reilut kolme vuotta sitten asuimme pienessä kaupungissa kaupungin vuokrarivitalossa ja haaveilimme siitä, että voisimme itse kasvattaa yrttejä ja vähän myydäkin niitä. Asia tuntui silloin varsin kaukaiselta, muttä vähitellen valinnat ovat johtaneet kohti tuota unelmaa.

Ensin löysimme vuokratalon maalta, mikä mahdollisti oman kasvimaan. Sitten aloitin luonnontuotealan opiskelun, jonka myötä tiedot ja taidot ovat kasvaneet. Hitaasti edenneet opintoni ovat edelleen kesken, mutta samalla olen päässyt kokeilemaan yrttien kasvatusta ja myyntiäkin. Viime kesänä perustettu osuuskunta, on opettanut yrittäjänä toimimista ja ensi kesäksi on jo monenlaisia suunnitelmia.

Tuotteita ja ideoita on kehitetty ja kokeiltu vähitellen ja joulumyyjäisissä olin ensimmäistä kertaa todella myymässä OMIA tuotteita, osuuskunnan logon alla tosin. Osuuskunta on hieno mahdollisuus päästä opettelemaan yrittäjyyttä.

Suunnitelmat ovat edenneet pikkuhiljaa, mutta vielä on paljon työtä siihen, että omasta maasta saisimme osan elannosta. Tämän blogin tarkoitus on kuvata elämää Kainuun maaseudulla, kertoa siitä, että täälläkin on hyvä elää ja halu pitää mauuseutu elävänä on edelleen olemassa.

Tämä blogikin on taas yksi askel kohti unelmaa. Pakkanen paukkuu ulkona ja talviaurinko valaisee pitkästä aikaa pirtin, nyt on hyvä aika aloittaa blogi.