25. toukokuuta 2017

Lumen keskeltä peltotöihin


Kevät on vihdoinkin saapunut tänne pohjolaan. Äitienpäivän ja seuraavan yön lumisade sekä seuraavan viikon vesisade saivat kevättulvan nousemaan hyvin lyhyessä ajassa. Se taas antoi meille aivan erityisen tilaisuuden tarkkailla muuttolintuja. Naapurin pelto ja takapiha muuttuivat varsinaiseksi lintukosteikoksi. 
 
15 minuuttia meni päästä pihasta pois 15.5.

Sänkipelto, josta jäi pieni läntti puimatta, tarjosi runsaasti syötävää. Joutsen pariskunta on viihtynyt siinä monet illat, samoin suuri parvi erilaisia pikkukahlaajia. Ehkä erikoisin näky oli kuitenkin suokukkojen soidenmenot, joita saatoimme katsella keittiön ikkunasta. Naapurilla oli kyllä vielä parempi näköala ”lintukosteikolle”. Rauhallisesti pellolla syövät mustat laiskat muuttuivat yhtäkkiä isohelttaisiksi ja ärhenteleviksi. 

Ennen kosteikon syntyä joutsenet etsivät ruokaa lumisateessa.


Nyt vesi on jo laskenut ja enimmät linnut lähteneet, mutta samaan aikaan kuivuvat myös omat peltomme ja työmaata riittää siellä. Viime kesänä kokeilimme laittaa mahdollisimman paljon kasveja muovikatteeseen kitkemisen vähentämiseksi, mutta opimme, että kaikkeen se ei ole hyvä. Tiukasti maassa olevien palsternakan nostaminen monivuotisen muovikatteen pienistä rei’istä oli vaikeaa syksyllä ja se päätettiin jättää kevääksi. Ei se kovin helppoa ollut nytkään. Päivän kaivelun jälkeen ämpärillinen palsternakkaa saatiin kuitenkin pellosta ylös ilman muovin rikkomista. Onpahan opittu taas yksi asia kantapään kautta. Palsternakkojen laadussa ei ollut mitään vikaa, joten saatiin tuoretta syötävää pellosta jo ennen kasvukauden kunnollista alkua! 


Palsternakat olivat hyvin säilyneet talven yli.

Meille on tullut myös uusi perheenjäsen, joka makaa juuri nyt tätä kirjoittaessani olkapäällä ja hurisee. Kissanpentu Vappu on hyvin kotiutunut ja kestää lasten riehumista ja riepotteluakin melko hyvin. Tavoite on tietysti saada myyrän pyytäjä pellolle, mutta ensimmäiset viikot tässä totutellaan toisiimme ihan sisätiloissa. 

Vappu kissa tyytyväisenä sylissä.

Mehiläiset ovat lähteneet lentoon nyt kun aurinko paistaa lämpimästi, vaikka lämpötila ei aivan 15 asteeseenkaan yllä. Viimekesäinen jaoke ei selviytynyt kylmästä ja pitkästä keväästä, joten yhdellä pesällä mennään taas. Iso pesä on kuitenkin vahva ja täynnä touhua.

Yksi työntäyteinen päivä on taas takana, mutta puolet sipuleista, porkkana, härkäpapu ja herneet ovat jo pellossa. Mansikkamaa on yksi suuri urakka, mille pitäisi myös ehtiä tekemään kevätsiivous. Tänä kesänä olemme molemmat palkkatyössä muualla, joten viljelyt hoidetaan mahdollisimma pienesti.

Kasvuvoimaa kasviksilla haettiin läheiseltä tallilta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti