Viikonloppua on vietetty erilaisten kevättöiden merkeissä. En ole tainnut ennen haravoidan pihaa maaliskuussa! Aika märkä piha on vielä monin paikoin, mutta joistakin kohdista pääsi jo hyvinkin haravoimaan.
Pajukkoa on raivattu perinnebiotooppien hoitamiseksi. Osa pajukosta ja varsinkin suurimmat ja komeimmat jätetään mehiläisille kevätruuaksi. Vielä ei mehiläisiä ole, mutta ensi kesänä olisi tarkoitus mehiläistenhoitoa harjoitella.
Viime kesäisiä heiniä ja risujakin on tullut viikonlopun aikana poltettu ja ensimmäiset pyykit kuivuivat pihalla. Ihana saada taas raikkaita, ulkona kuivattuja pyykkejä. Kunhan ei tee näitä asioita samanaikaisesti.
Otettiin koivun oksia kuistille maljakkoon. Saa nähdä kuinka pian niissä on kauniit hiiren korvat. Pajussa on jo pajunkissoja ja nekin koristavat keväisen asun saanutta kuistia.
Kuvissa ei valitettavasti aurinkoisuus näy, kun illan tullen taivas meni jo pilveen. Auringosta on kuitenkin saatu viikonloppun nauttia. Lapset ovat myös innostuneet pyöräilystä tien sulettua ja se tietää äidille lenkkeilyä, mikä ei tietysti ole huono asia.
Mukava lueskella taas teidän puuhasteluja :) Viime viikolla aamulehdessä? oli juttua vanhan kansan viisauksista koivunlehtien puhkeamisen ennustamiseen. Eli sisälle maljakkoon tuoduista koivun oksista voi ennustaa hiiren korvien puhkeamisen luonnossa. Yksi päivä maljakossa vastaa yhtä viikkoa ulkona. Kuinka monta päivää meni hiirenkorvien puhkeamiseen?
VastaaPoistaTerkuin,
Katri
Koivun oksat ovat säilyttäneet salaisuutensa. Ei ole vielä näkynyt hiirenkorvia, ovat tosin kuistilla missä ei ole ollut paljon lämpimämpää kuin ulkona.
Poista