Sivut

8. marraskuuta 2014

Puhdetöitä pimeisiin iltoihin

Syyslomalla vierailimme Etelä-Karjalassa ja saimme laatikollisen omenoita. Ystävällinen rouva esitteli yli 100 vuotta vanhaa taloaan ja puutarhaansa, jossa vanhat Antonovka omenpuut notkuivat omenoista. Oma ainokainen puumme ei yksin tee satoa, joten mielellämme kävimme omenia keräämässä.

Kotona sitten keitettiin hilloa sekä kokeiltiin yrttikuivurin toimivuutta omenien kuivaamiseen:

Hyvin kuivuivat omenat, samaan aikaan laatikoissa kuivattiin juureksia, mikä sekin onnistui varsin hyvin. Kuivatut omenat ovat herkullista naposteltavaa sellaisenaan, mutta tarkoitus on käyttää niitä myös tuotekehitykseen, esimerkiksi teesekoituksiin.

Peltotöiden loputtua ja iltojen pimetessä pirtissä puuhastelu on lisääntynyt. Pajutöitä olen harjoitellut muutaman syksyn aikana, myös parilla kurssilla, ja taas löysivät pajuniput tiensä pirttiin. Onneksi on iso pirtti, kun ei muuta lämmintä askartelutilaa oikein ole.



Vaikka pajutöitä tulee tehtyä yleensä vain näin syksyisin, niin tuntui jo jollakin lailla tutulta pajun taivuttelu. Ohjeitakin joutuu vielä kertaamaan, mutta ilmeisesti jotakin on jo jäänyt mieleen. Punoin tällä kertaa tuoreesta pajusta, joten piti miettiä työ, joka on ulkona. Sisäkoristeet tuoreesta pajusta eivät onnistu, koska paju kuivuu ja kutistuu, eikä työ pysy enää kasassa. Ulkona riittää jatkuvasti kosteutta, niin että työ ei pääse kuivumaan.

Tarjolla oli hyviä ja pitkiä pajuja, joten päätin kokeilla valotornin tekoa. Tarkoitus olisi laittaa pienet pihavalot pajutorniin pihaa somistamaan. Hieman epäsymmetrinen lopputuloksesta tuli, mutta harjoitteluahan tämä on edelleen...




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti